Tekijänoikeudet ovat tuttu osa markkinoinnin arkea, mutta asioita on hyvä välillä kerrata ja päivittää, kun työkalut ja käyttötavat muuttuvat. Mitä kannattaa muistaa somesisällöistä, yritystapahtumien musiikista ja tekoälystä? Kokosimme käytännön vinkkejä viestinnän ammattilaisille.

Sometrendit ja kuvien käyttöoikeudet

Somessa yritykset tarttuvat samoihin trendeihin kuin yksityishenkilöt. Kaupallinen käyttötarkoitus voi kuitenkin vaikuttaa siihen, miten kuvia, videoita ja musiikkia saa käyttää. Esimerkiksi yksityinen käyttäjä voi hyödyntää Instagramin musiikkikirjaston kappaletta julkaisussaan, mutta yrityskäytössä saman kappaleen käyttäminen ei välttämättä ole luvallista.

Kuvapankkien ja tilattujen valokuvien lisenssit kannattaa tarkistaa etenkin silloin, kun materiaalia käytetään uudessa kanavassa tai tarkoituksessa. Instagram-tarinan tallentaminen kohokohtiin kannattaa huomioida: tuolloin sisällön käyttöaika muuttuu vuorokaudesta pidemmäksi ajanjaksoksi.

Kuvan muokkausoikeuksista on myös hyvä sopia. Kun käyttökanavat,
-aika ja muokkausoikeudet määritellään jo alussa kattavasti, sisältöjä voidaan hyödyntää joustavasti.

Saako asiakkaan julkaisun repostata?

Asiakkaan tai työntekijän yrityksestä julkaisema kuva voi sopia mainiosti yrityksen someen. Pelkkä tägäys ei silti anna lupaa kopioida kuvaa ja julkaista sitä omana postauksena.

Alustojen omilla jakotoiminnoilla julkaisuja voi yleensä jakaa käyttöehtojen sallimissa rajoissa. Kuvan kopiointiin ja julkaisemiseen uutena julkaisuna tarvitaan lähtökohtaisesti oikeudenhaltijan lupa.

Maksettuun mainontaan tarvitaan myös asianmukaiset käyttöoikeudet. Esimerkiksi LinkedInin Thought Leader Ads -mainoksissa yritys voi lisätä asiantuntijan tai muun henkilön julkaisun näkyvyyttä mainosrahalla. LinkedIn edellyttää tähän alkuperäisen julkaisijan hyväksyntää.

Pikkujoulujen ja tilaisuuksien musiikki

Musiikki luo tunnelmaa myös tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Usein tapahtumapaikan omat Teosto-luvat voivat kattaa taustamusiikin käytön, esimerkiksi ravintolassa. Tapahtumissa luvan tarpeeseen vaikuttavat tilaisuuden luonne ja osallistujamäärä.

Asiakastilaisuus: Musiikin julkinen esittäminen avoimessa tilaisuudessa edellyttää yleensä lupaa osallistujamäärästä riippumatta. Myös suurehkolle suljetulle piirille soitettu musiikki vaatii ansiotoiminnassa luvan. Tekijänoikeusneuvoston ratkaisukäytännössä yli 50 henkilön piiriä on yleensä pidetty suurehkona, kun taas alle 20 henkilön piiriä ei. Väliin jäävät tapaukset arvioidaan erikseen.

Yrityksen pikkujoulut: Myös suurehko (yli 50 henkilöä) suljettu henkilöstötilaisuus voi edellyttää lupaa.

Kertaluonteisen tapahtuman lupia voi selvittää Teostolta ja yrityksen taustamusiikin lupia GT Musiikkiluvista.

Tekoäly ja tekijänoikeudet – kuka on teoksen tekijä?

Tekoäly avaa uusia mahdollisuuksia sisällöntuotantoon. Tekijänoikeussuoja edellyttää silti ihmisen itsenäistä ja omaperäistä luovaa panosta: pelkkä tekoälyllä generointi ei automaattisesti synnytä tekijänoikeutta.

Yhdysvalloissa on käsitelty tekoälykuvia koskevia tapauksia, joissa tekijät ovat pyrkineet osoittamaan oman luovan työnsä esimerkiksi dokumentoimalla muokkausvaiheet. Ratkaisuissa on havainnollistettu ihmisen panoksen merkitystä, mutta oikeuskäytäntö kehittyy edelleen.

Markkinoinnissa on syytä tarkistaa myös lopputulos: muistuttaako tekoälyn tuottama kuva liikaa suojattua teosta? Suojattujen kuvien tai hahmojen käyttäminen kehotteiden pohjana voi lisätä oikeudellisia riskejä.