Voiko tekoälyllä korvata ihmisen viestinnän ja markkinoinnin sisältöjen kirjoittajana? Ajatus saattaa houkuttaa, sillä kone tekee työn nopeammin ja tuottaa tekstiä väsymättä vaikka vuorokaudet läpeensä.

Ongelma syntyy, kun muutkin tekevät samoin. Kun kilpailijat käyttävät samoja AI-työkaluja, tuloksena on helposti olennaisilta osiltaan samanlaista sisältöä.  Siksi ihmisen tekemät sisällöt näyttävät yhä puhuttelevan yleisöä paremmin ja nousevan hakutuloksissa kärkeen samalla, kun tekoälysisällöt sivuutetaan. Yrityksen asiantuntijoiden kokemusta ja käytännön tietoa kannattaakin tekoälyn aikakaudella hyödyntää viestinnän ja markkinoinnin sisällöissä entistä paremmin.

Tuoreet selvitykset tukevat havaintoa. SEO-työkaluyhtiö Semrush teki keväällä analyysin noin 42 000 blogiartikkelista ja 20 000 hakusanasta. Ihmisen kirjoittama sisältö sijoittui hakutulosten kärkeen 80 prosentissa tapauksista ja kokonaan tekoälyn tuottama sisältö vain 9 prosentissa. Alemmilta sijoilla tekoälysisältöjä löytyi sitten enemmän.

Search Engine Landin julkaisemassa selvityksessä puolestaan testattiin, miten hyvin 2 000 kokonaan tekoälyllä tuotettua sisältöä pärjäsi Googlessa 16 kuukauden aikajaksolla. Aluksi ne nousivat Googlen hakutuloksiin – osa jopa 100 kärkituloksen joukkoon – mutta jo kolmen kuukauden jälkeen vain murto-osa pysyi siellä.

Tekoälyn kompastuskivi kirjoittajana on, että se on koulutettu jo olemassa olevilla sisällöillä. Kielimallien aikakaudella erottautumistekijäksi nousee se, mitä ei muualta löydy.

Yrityksen asiantuntijoilla on kahdenlaista tietoa, jota tekoäly ei pysty itse tuottamaan. Heillä on erityisosaamista ammatista ja toimialalta sekä kokemusperäistä tietoa esimerkiksi siitä, mitä asiakkaat oikeasti arvostavat ja miten heidän tarpeensa muuttuvat.

Käytännön kokemukseen perustuva tieto on erityisen arvokasta, koska sitä ei välttämättä ole vielä julkaistu missään, mistä tekoäly olisi sen voinut oppia. Tällaista tietoa ovat esimerkiksi myyjien havainnot asiakkaiden tarpeista, asiantuntijoiden ratkaisut toistuviin ongelmiin, asiakaspalvelussa kohdatut kipupisteet ja johdon näkemykset markkinan muutoksesta.

​Tekoäly on hyvä työkalu – ei ratkaisu erottautumiseen

Tekoälyä ei silti kannata hylätä sisällöntuotannossa. Se on erinomainen apuri monissa vaiheissa: tiedonhaussa, briiffien laatimisessa, haastattelulitterointien ja aineistojen läpikäynnissä, hakukoneoptimoinnissa ja kieliversioinnissa.

Erottautuminen ja yrityksen oma ääni syntyvät kuitenkin oman toimialan, markkinan ja asiakkaiden ymmärtämisestä. Ne rakentuvat vuosien mittaan asiakastöissä, projekteissa ja tapaamisissa sekä niissä tehdyissä onnistumisissa ja virheissä.

Siksi ratkaisu viestintään ja markkinointiin ei ole tehokkaampi sisällöntuotannon työkalu, vaan kyky tunnistaa, sanoittaa ja hyödyntää yrityksen omaa kokemusperäistä tietoa. Siihen perustuvaa sisältöä kilpailija ei voi kopioida eikä tekoäly tuottaa tyhjästä.