Tekoäly kuvituksissa: Koneet tulevat, mielikuvitus pysyy

Vuosi 2022 on jäämässä historiankirjoihin aikana, jolloin tekoälykuvitus toden teolla murtautui suuren yleisön tietoisuuteen. Esimerkiksi Google Trendsin mukaan maailmanlaajuinen kiinnostus tekoälykuvituksia kohtaan on kasvanut merkittävästi heinäkuusta eteenpäin.

Ja miksi aihe ei kiinnostaisi? Tekoälykuvitus on täynnä lupausta: anna koneelle tekstimuotoinen syöte, ja tekoäly tekee kuvituksen parissa minuutissa joko ilmaiseksi tai kohtuullista maksua vastaan. Sisällöntuotannolle tekoälyjen esiinmarssi merkitsee vallankumousta. Monet osaavat kirjoittaa tavalla tai toisella, mutta julkaisuun kelpaavien kuvien tuottamiseen kykenevä populaatio on jo huomattavasti pienempi. Tekoälyn avulla kaikilla on yhtäkkiä mahdollisuus kuvittaa viestinsä.

Suomalaisessa keskustelussa tekoälykuvituksen nousu otettiin aluksi vastaan ennemmin kuriositeettina kuin todellisena muutosvoimana. Heinäkuussa 2022 julkaistussa Ylen artikkelissa Uuno Turhapuro kirjoittamassa USA:n itsenäisyysjulistusta ja avokado-nojatuoli (2) näkökulmaksi on valittu Dall-e Mini (sittemmin Craiyon) -tekoälyn hulvaton jälki ja koko projektin keskeneräisyys.

Viestintä sodan aikana

KUVA: Stable Diffusion -tekoälyllä luotu kuva. Lähde: Stable Diffusion. (1) Lisenssi: Creative ML OpenRAIL-M.

Monet osaavat kirjoittaa tavalla tai toisella, mutta julkaisuun kelpaavien kuvien tuottamiseen kykenevä populaatio on jo huomattavasti pienempi. Tekoälyn avulla kaikilla on yhtäkkiä mahdollisuus kuvittaa viestinsä.

Artikkeliin luodut kuvat alleviivaavat tekoälyn rujoa tapaa jäsentää maailmaa – esimerkiksi inhimillisten piirteiden säilyttäminen ei näytä olevan ehdoton edellytys ihmishahmojen kuvaamisessa. Koneen rakentamat hahmot ovat vieraannuttavia ja luonnosmaisia: vaikutelmaksi jutusta jää, että tekoäly tuskin horjuttaa kuvittajien ja muiden visuaalisen alan ammattilaisten asemaa.

Midjourney räjäyttää potin

Samoihin aikoihin, heinäkuussa 2022, Midjourney-tekoälyn betaversio avattiin suurelle yleisölle. Midjourneyllä on mahdollista tuottaa Turhapuro-kuvituksia merkittävästi kunnianhimoisempaa jälkeä. Pian Midjourneyn avaamisen jälkeen internet täyttyi toinen toistaan näyttävämmistä kuvituksista (3), ja viimeistään tuon pisteen jälkeen tekoälykuvituksiin on suhtauduttu suurin odotuksin ja suurella mielenkiinnolla.

Tekoälykeskustelun vilkastumista selittää sekin, että uusi tekoälytarjonta kasvaa nopeaan tahtiin. Algoritmit ja tekoälypalvelut myös erikoistuvat. Tarjontaa on valtavasti, ja erilaisia tekoälygeneraattoreita kokeilemalla sopiva kuvitus todennäköisesti löytyy.

Kuva on arvokkaampi kuin tuhat sanaa, ja visuaalisten tuotantojen hinnoittelu on uskollisesti noudatellut tätä periaatetta.

Tekoälyn helppous, monipuolisuus, jatkuvasti parantuva laatu ja edullinen kustannusrakenne laittaa painetta kuvittajien hinnoittelumallien uudelleenarviointiin.

KUVA: Hakusanan ”AI art” maailmanlaajuinen esiintyvyys vuonna 2022. Lähde: Google Trends.

Mielikuvitus ratkaisee

Kolme kuukautta Ylen artikkelia myöhemmin julkaistussa Journalistin jutussa (4) äänensävy onkin jo kokonaan toinen. ”Onko kuvittajilla enää töitä, kun kuka tahansa voi luoda verkossa haluamansa tyylisen kuvan muutamassa sekunnissa?”, artikkelissa kysytään.

Jutussa siteerataan Kuvittajat ry:n puheenjohtajaa Maija Hurmetta: ”Tekoälyn tekemissä kuvissa on aluksi oma vau-efektinsä, mutta visuaalinen maailmamme köyhtyisi aika nopeasti, jos kuvituksia alettaisiin tehdä enemmän sen avulla.” Hurmeen argumentti nojaa ajatukseen, että tekoälykuvien ja kuvittajan tekemien kuvien välillä on jonkinlainen perustavanlaatuinen ero.

Journalistin jutussa sarjakuvataitelija Karstein Volle paikantaa eron luovan mielen kykyyn löytää uusia näkökulmia: ”Visuaalisen alan ammattilaiset […] ovat ruokkineet ja harjoittaneet mielikuvitustaan kouluttautuessaan alalle. Siksi taiteilijan tekemä kuva on usein kiinnostavampi, tekniikasta riippumatta.”

Visuaalista silmää ja mielikuvitusta siis tarvitaan edelleen, sitä ei kone voi korvata. Voikin olla niin, että tekoälystä tulee työkalu, joka tukee kuvittajien työtä. Esimerkiksi The Economistin kansikuva ja pääjutun kuvitus (5) kesäkuulta 2022 on tehty Midjourneyllä. Myös The Atlantic on käyttänyt tekoälykuvitusta.

Saattaa olla myös niin, että luovissa käsissä tekoälykuvitukset luovat uudenlaisia visuaalisia genrejä. Suomalaisen Sin Cos Tan -yhtyeen Endless-kappaleen musiikkivideo (6) on toteutettu käyttäen yksinomaan Stable Diffusion -tekoälyn luomaa materiaalia. Olennaista musiikkivideossa on, että se on tekoälykuvitusten omaleimaisen tyylin inspiroima.

Vaikka saattaa videon motiivina toki olla myös kiertää kallista visuaalista tuotantoa.

Tulus on tukenasi myös tekoälyn hyödyntämisessä!