Tutkimusten mukaan jopa kolmannes kuluttajista on kiinnostunut vastuullisuudesta ja iso osa on valmis maksamaan lisää vastuullisesta tuotteesta tai palvelusta (esim. Fibs; Etu ry; Kaupan liitto). Vastuullisuus on siis hyvää bisnestä. Varjopuolena on se, että ympäristövaikutusten kuvailussa saatetaan käyttää kirjavia termejä ja monenlaisia merkkejä.
Ekologinen, ilmastoystävällinen tai hiilineutraali ovat väittämiä, joissa on tulkinnanvaraa. Mistä kuluttaja voi tietää, mikä tarkoittaa kolmansien osapuolien todentamaa ympäristöominaisuuksien huomioimista tai mikä on valmistajan tai myyjän oman näkemyksen mukaista, ehkä harhaanjohtavaa mainostamista?
Viestijöiltä vaaditaan paitsi tarkkaavaisuutta myös osaamista siitä, mikä ympäristöominaisuuksista kerrottaessa on rehtiä, läpinäkyvää ja totta – myös kolmannen osapuolen silmissä. Harhaanjohtavista viesteistä syntyvän mainehaitan jälkeen kuluttajien luottamuksen palauttaminen on vaikeampaa kuin totuudenmukainen, keskeneräisistäkin ympäristön kuormitusta vähentävistä teoista viestiminen.
Vuoden 2023 maaliskuussa EU antoi direktiiviehdotuksen, jonka mukaan tuotteiden tai palveluiden ympäristöominaisuuksista pitäisi antaa luotettavaa tietoa kuluttajille. Ehdotuksen mukaan yritysten ympäristöväittämien pitää perustua tieteelliseen näyttöön ja koskea palveluiden ja tuotteiden koko elinkaarta. Direktiiviehdotuksessa mainitut EU:n laajuiset, puolueettomien asiantuntijatahojen myöntämät ympäristömerkit lisäisivät läpinäkyvyyttä kuluttajille. Kun merkkien kriteerit ovat kaikille samat ja julkisesti esillä, kuluttajien on helpompaa tietää mitä ostaa.
Aito vastuullisuusviestintä tukee liiketoimintaa
Viestinnällä on valtava merkitys hyödykkeiden ympäristöominaisuuksien tarkentamisessa ja viherpesun välttämisessä. Voiko esimerkiksi mikään valmistettava tai kuljetettava tuote olla täysin hiilineutraali? Jos niin sanotaan, täytyy viestinnässä myös avata ne tuotteen elinkaaren vaiheet, jotka on kompensoitu sertifioiduilla hankkeilla. Viestijöiltä vaaditaan tässäkin asiassa paitsi tarkkaavaisuutta myös osaamista siitä, mikä ympäristöominaisuuksista kerrottaessa on rehtiä, läpinäkyvää ja totta – myös kolmannen osapuolen silmissä. Harhaanjohtavista viesteistä syntyvän mainehaitan jälkeen kuluttajien luottamuksen palauttaminen on vaikeampaa kuin totuudenmukainen, keskeneräisistäkin ympäristön kuormitusta vähentävistä teoista viestiminen.
Tuotteiden ja palveluiden sertifiointi ja todennetut viestit vastuullisuudesta hyödyttävät niitä yrityksiä, jotka tosissaan kehittävät toimintaansa vastuulliseen suuntaan. Kun yrityksen viestinnässä kerrotaan totuudenmukaisesti, mitä vastuullisuuden eteen on tehty ja mitä aiotaan tehdä, ollaan jo oikeilla raiteilla.
Millaisia yrityksesi vastuullisuusväittämät ovat? Kaipaatko apua vastuullisuusviestinnän käynnistämiseen tai viestien terävöittämiseen?
Ota yhteyttä!
Petra Niemi
Projektipäällikkö, vastuullisuusviestinnän asiantuntija
petra.niemi@tulus.fi
+358 44 751 3101