Suomalaisessa mediamaisemassa asiantuntijuus on aina ollut arvossaan. Koronapandemia, Ukrainan sota, energiakriisi ja ilmastonmuutos ovat kuitenkin siivittäneet tietä asiantuntijoiden kulta-aikaan. Nyt jos joskus tarvitaan uskottavia, kansan luottamusta nauttivia kommentaattoreita, joilla on kyky avata vaikeaselkoisiakin kokonaisuuksia helppotajuisesti suurelle yleisölle.
Asiantuntija tuo keskusteluun parhaimmillaan näkökulmia ja syvyyttä, oli kyseessä sitten kansalaismielipide, organisaation linjaus tai tuoreiden tutkimustulosten esittäjä. Siinä missä Mika Aaltola avaa meille Euroopan geopoliittista tilannetta tai Salmisen Mika selkokielistää tartuntatilastoja, tietoturvaspesialistit kommentoivat kyberuhkatilanteita ja energia-alan asiantuntijat sähköpörssin toimintaa.
Kaikille yhteistä on faktapohjainen uskottavuus, selkeä esiintyminen ja parhaimmillaan rauhoittava, kansalaisia jopa yhdistävä vaikutus.
Ja kuten toinen Mika itsekin hyvin kiteyttää: ”Viestintä on aina — kaikessa mukana, koska tiedonjano on hirveän suuri.”
Twitteristä suoraan asiantuntijaksi?
Ei sentään.
Ajassa, jossa somesta napatut twiitit ovat huomisen uutisia, myös yritysten ”spokeilta” vaaditaan ulostuloja aiempaakin nopeammalla tahdilla. Tässä onnistuakseen organisaatioissa tarvitaan ennakoivaa, viestinnällistä ymmärrystä ja mediakentän tuntemusta.
Asiantuntijaksi ei kuitenkaan pääse vain tiuhalla twiittaamisella, seuraajien määrällä ja näennäisesti terävillä huomioilla. Valtamedian institutionaalisissa foorumeissa ääneen pääsevät vertaisarviointilähtöiset tutkimusyhteisöjen jäsenet, poliitikot sekä organisaatioiden ja järjestöjen edustajat.
Ja ne organisaatiot, jotka osaavat tehokkaasti jakaa omaa osaamistaan ja asiantuntijuuttaan mediassa suuren yleisön hyödyksi.
Minkälainen sitten on hyvä asiantuntija?
- Generalisti, joka osaa kommentoida useita osaamisalueensa aiheita. Omaa sekä syvää substanssiosaamista että hyvän tutkijan silmän.
- Tuo keskusteluun selkeän näkökulman eikä pelkkää pohdiskelua.
- On saavutettavissa – fakta on, että Suomessa tv-studioon pääsee nopeammin Helsingistä kuin Ivalosta lentäen.
- Ymmärtää median prosessin ja nopeat aikatauluvaateet.
- Sanoo reilusti, jos ei ole oikea ihminen kommentoimaan asiaa ja osaa vinkata sopivasta kollegasta.
- Ei ota kysymysten premissejä annettuina vaan rohkenee myös haastaa asetelmaa.
- Pitää mielessä, että tietää käsiteltävästä aiheesta enemmän kuin toimittaja.
Entä jos pelkää haastattelutilannetta eikä ole aiempaa kokemusta asiantuntijaviestinnästä? Kuivaharjoittelu ja viestintä- ja mediakonsulttien sparraus lisää itsevarmuutta ja auttaa kirkastamaan ydinviestit ennen h-hetkeä. Lohdullista on, että ensimmäinen kerta haastateltavana jännittää aivan jokaista!
Onko asiantuntijoillanne tarvetta kasvattaa esiintymisvarmuutta?
Ota yhteyttä, niin räätälöidään tehokas mediakoulutus juuri teidän tarpeisiinne!
