Tuluksen poiminnat Suuresta yritysvastuupäivästä

Marraskuun 16. päivä Keskuskauppakamarin järjestämässä Suuressa yritysvastuupäivässä käsiteltiin erittäin ajankohtaisia aiheita yritysvastuusta luonnon, lainsäädännön, rahoituksen ja sosiaalisen vaikutuksen näkökulmista. Tuluksille antoisasta päivästä jäi tuomisia vaikka millä mitalla, tässä niistä muutamia:

EU-direktiiveillä maiden välille yhdenmukaisuutta ja kilpailukykyä suomalaisille yrityksille

Työministeri Tuula Haatainen kertoi puheenvuorossaan yritysvastuulainsäädännön tilanteesta. Haataisen mukaan EU:n pyrkimys yhdenmukaistaa vastuullisuussäädökset on suomalaisyritysten etu. Kun kaikilla EU:n jäsenillä on tasavertaiset toimintaehdot, kilpailukyky säilyy. Yritysvastuudirektiivi, kestävyysraportointi ja pakkotyöasetus vievät kaikki vastuullisuutta eteenpäin. Kestävän toiminnan kannalta on kuitenkin tärkeää, että yritysvastuu ja huolellisuusvelvoite koskevat koko arvoketjua, myös pieniä alihankkijoita.

Alueelliset erot hidastavat kestävää kehitystä

Eri kulttuureissa arvostetaan eri asioita. Jos vastuullisuus ei näy rahana, sitä voi olla vaikea perustella, totesivat sekä Hietala että Krook. Yhteisten mittarien ja yleiskuvan puuttuminen hidastaa myös luontokadon torjumista. Luontokatoon liittyvien vihreiden joukkolainojen rooli vielä pieni, totesi Nordean Suomen suurasiakkaiden kestävän rahoituksen neuvonannosta vastaava Juho Maalahti. Yleiset ja kaikille yhteiset mittarit puuttuvat, ja rahoitusalalla tarvitaan kokonaiskuva ennen kuin tositoimiin ryhdytään.

Luonto näkyy tuloksessa

Ylimmän johdon näkökulmasta vastuullisuutta pohtivat toimittaja Jussi-Pekka Rantasen vetämässä keskustelussa hallitusammattilainen ja liiketoimintajohtaja Kaisa Hietala sekä SOK:n pääjohtaja Hannu Krook. Hietala totesi, että monessa yrityksessä ollaan jo siinä pisteessä, että luonto vetää rajat kehitykselle ja toimintaympäristölle. Yrityksissä joudutaan miettimään, riittävätkö luonnonvarat. Uusia innovaatioita ja toimintamalleja tarvitaan kipeästi.

Metsä Groupin johtavan luontoasiantuntijan Timo Lehesvirran mukaan ensimmäinen askel vastuullisuuteen on yhtiöiden kyky tunnistaa oma luontovaikutuksensa ja toimia. Työkalut luontokadon hidastamiseen ovat tiedossa: esimerkiksi strategiset tavoitteet, tiedeperusteisuus ja todenteet kuten sertifikaatit toimivat luontovaikutusten tunnistamiseksi ja niihin puuttumiseen.

Turun yliopiston biodiversiteettitutkimuksen professori ja Suomen luontopaneelin varapuheenjohtaja Ilari Sääksjärvi kertoi, että mittareita luontokatoon ja biodiversiteettiin kehitetään kovaa vauhtia. Seuraavan kerran aiheesta keskustellaan YK:n biodiversiteettikokouksessa 5.–17. joulukuuta 2022 Montrealissa.