Ilmastokriisi, Venäjän hyökkäyssota, taantuman pelko – poikkeusaika ei loppunutkaan koronarajoitusten purkaantumiseen. Epävarmuus ja kriisit varjostavat arkeamme monin tavoin. Hyvällä työyhteisöviestinnällä luodaan toivoa, tuetaan työn merkityksellisyyttä ja vahvistetaan sekä työntekijöiden että yrityksen resilienssiä.
Viestinnällä rakennetaan merkityksiä, sanoitetaan tunteita ja faktoja, luodaan yhteistä ymmärrystä – myös huolien keskellä. Hyvä työyhteisöviestintä on myös hyvää bisnestä: hyvinvoiva työntekijä on tuottava työntekijä.
Työpaikan hyvät vuorovaikutussuhteet lisäävät työntekijöiden hyvinvointia ja sitoutumista organisaatioon. Viestinnällä, ja erityisesti epävirallisella viestinnällä, rakennetaan ihmissuhteita. Tätä kutsutaan relationaaliseksi viestinnäksi, joka niin kovin usein jää tehtäväkeskeisen eli työn suorittamiseen keskittyvän vuorovaikutuksen jalkoihin työyhteisöissä, varsinkin etätöissä.
Meillä Tuluksessa epäviralliselle viestinnälle on otettu korona-ajan myötä entistä enemmän aikaa ja siihen kannustetaan jokaista. Työaikaa saa ja pitää käyttää myös höpöttelyyn työkavereiden kanssa, eikä koskaan ole niin kiire hypätä asiaan, etteikö kuulumistenvaihdolle olisi aikaa.
Vaikka etätyö on lisännyt yksinäisyyden ja eristäytyneisyyden kokemuksia, on se myös avannut sekä uusia tapoja kontrolloida viestinnän määrää että olla yhteydessä toisiin (Jämsen, Sivunen & Blomqvist, 2022). Ja mitä enemmän olemme yhteydessä toisiimme, sitä vähemmän kärsimme eristyneisyydestä ja sen aiheuttamasta stressistä (Van Zoonen & Sivunen 2021).
Etätyö saatikka hybridityö ei ole este hyvälle työyhteisöviestinnälle, vaikka se vaatiikin enemmän tietoista panostamista epäviralliseen viestintään. Itse asiassa monelle meistä se tarjoaa parempaa hyvinvointia: voit itse kontrolloida paremmin, milloin olet valmis käymään käytäväkeskusteluja ja kenen kanssa.
Sydän-emojilla reagoiminen kollegan viestiin tai kiitoksen antaminen voi sekin tuntua helpommalta Teamsissa kuin kasvokkain.
Meillä Tuluksessa epäviralliselle viestinnälle on otettu korona-ajan myötä entistä enemmän aikaa ja siihen kannustetaan jokaista.
Työaikaa saa ja pitää käyttää myös höpöttelyyn työkavereiden kanssa, eikä koskaan ole niin kiire hypätä asiaan, etteikö kuulumistenvaihdolle olisi aikaa. Olemme käyttäneet työaikaa Venäjän hyökkäyssodasta ja siihen liittyvistä ilmiöistä keskustelemiseen.
Se on auttanut käsittelemään ja jäsentämään käsittämättömältä tuntuvaa asiaa. Emmekä lakaise arkisiakaan huolia ja haasteita maton alle, vaan nostamme ne esiin niin yrityksen yhteisissä viikkotapaamisissa kuin tiimipalavereissa.
Työsuhde-etuihimme sisältyy myös laajennetut työpsykologipalvelut. Tieto siitä, että jokaisella meistä on mahdollisuus päästä lyhytterapiaan haastavassa elämänvaiheessa, tuo tukea ja luottamusta siihen, että kaikesta selvitään.
Meillä uskotaan siihen, että työllä ja työyhteisöllä on valtavan positiivinen vaikutus mielenterveyteen, senpä vuoksi puhumme jatkuvasti myös yhteisistä tavoitteistamme ja arvoistamme. Siitä miten hyvältä tuntuu tehdä töitä toistemme kanssa.
Onnellisuuden ja merkityksellisyyden kokemukset työelämässä syntyvät aivan samoista asioista kuin muutenkin elämässä: toisten auttamisesta, huomion kiinnittämisestä hyviin asioihin, rohkeudesta kohdata toisia kaikenlaisissa tilanteissa ja tunnetiloissa.
Lähteet:
Jämsen, R., Sivunen, A., & Blomqvist, K. (2022). Employees’ perceptions of relational communication in full-time remote work in the public sector. Computers in Human Behavior, 132. https://doi.org/10.1016/j.chb.2022.107240
Kaivataanko teillä ideoita työn imua ja työhyvinvointia tukevaan työyhteisöviestintään? Ota yhteyttä!
