Yksittäinen henkilötarina siellä täällä on hieno juttu, mutta paljon enemmän saat irti, kun otat tähänkin viestinnän nurkkaan suunnitelmallisen otteen. Viestinnän konseptointi säästää rahaa, aikaa ja hermoja ja parantaa sisältöjen laatua sekä kykyä tavoittaa haluttu yleisö. Uratarinat on helppo sitoa myös yrityksen strategisiin tavoitteisiin, kun homman hoitaa suunnitelmallisesti.
Hyvää työnantajamielikuvaa ei voi ostaa, vaan sen eteen on tehtävä töitä. Työyhteisöviestintä, johtamisviestintä ja niistä rakentuva organisaatiokulttuuri ovat merkittävässä roolissa työnantajamielikuvan rakentamisessa. Ulkoisessa viestinnässä erityisesti sosiaalisen median rooli korostuu.
Arvot ovat tiekartta, joka määrittää miten organisaatio voi saavuttaa tarkoituksensa, missionsa ja visionsa. Arvot linjaavat, miten yritys kohtelee työntekijöitään, asiakkaitaan ja muita sidosryhmiään, sekä miten se suhtautuu ympäröivään maailmaan ja yhteiskuntaan. Ne ovat yrityksen identiteetin ydin ja sen brändin perusta.
Keinoja hyvän muutosviestinnän toteuttamiseen on monia. John Kotterin tunnettu muutosjohtamisen malli toimii edelleen monissa muutostilanteissa oivallisena kivijalkana. Usein hyvässä muutosviestinnässä on kyse valmistautumisesta ja suunnittelusta, toteutuksesta sekä onnistumisen mahdollistamisesta ja muutoksen vakiinnuttamisesta.
Viestinnällä johdetaan muutosta. Hyvä muutosviestintä on selkeää ja strategian mukaista. Se tukee yhteisten tavoitteiden saavuttamista ja rakentaa haluttua työkulttuuria – myös hybridityössä. Haluatko sitouttaa johtoa, esihenkilöitä ja asiantuntijoita muutosviestintään ja antaa heille työkaluja muutosta tukeviin viestintäkäytäntöihin?
Tämä koulutus antaa eväitä muutoksen johtamiseen niin sisäisessä kuin ulkoisessa viestinnässä.
Hybridityötä tekevän työyhteisön vuorovaikutusvalmennus soveltuu sekä yksittäisten tiimien että koko organisaation viestinnän tueksi.
Tulus-akatemian koulutus antaa valmiudet luoda yhtenäiset tavat työyhteisösi vuorovaikutukselle. Koulutuksessa painotetaan viestinnän tarkoituksenmukaisuutta ja periaatteita sekä huomioidaan hybridityön tuomat muutokset työyhteisöviestinnässä.
Hyvällä työyhteisöviestinnällä luodaan toivoa, tuetaan työn merkityksellisyyttä ja vahvistetaan sekä työntekijöiden että yrityksen resilienssiä poikkeusaikana.
Vaikka työskentelemme samassa organisaatiossa, emme välttämättä tiedä, minkälaista osaamista ja tietoa työyhteisöstämme löytyy. Sisäinen some voi parhaassa tapauksessa tehostaa yhteistyötä, mutta pelkkä teknologian käyttöönottaminen ei välttämättä riitä.
Omasta työstä viestiminen sosiaalisessa mediassa rakentaa työnantajamielikuvaa ja työntekijän omaa henkilöbrändiä. Työstä viestiminen somessa voi toisaalta edistää jotain mainettakin arvokkaampaa – työhyvinvointia.
Vaatii viitseliäisyyttä ja aktiivista läsnäoloa, jotta henkilöstö saadaan sitoutettua strategiaan. Yrityksessä on järjestettävä riittävästi tilaisuuksia aidosti ennakkoluulottomaan keskusteluun. Ennen kuin se on mahdollista, on strategia avattava selkeällä ja...
