Kuka teillä tuntee ja ymmärtää, mitkä ovat teidän yrityksenne strategiset tavoitteet? Toivottavasti spontaani vastauksesi oli ”kaikki”.
Silti uutisissa loistavat otsikot, joiden mukaan harva työntekijä tai edes johtaja ymmärtää oman yrityksensä strategian. Tämä on karua luettavaa ottaen huomioon, että strategia on – tai ainakin tulisi olla – johdonmukainen suunnitelma yrityksen tulevaisuudesta.
Huonosti sisäistetyn strategian kompastuskivenä on usein heikko viestintä. Jotta työntekijä voisi omalta osaltaan aidosti vaikuttaa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen, hänen tulee ymmärtää yrityksen strategia ja tietää, mitkä ovat hänen mahdollisuutensa vaikuttaa päivittäisessä työssään. Parhaimmillaan hyvin viestitty strategia sekä ohjaa liiketoimintaa että antaa merkitystä jokapäiväiselle työlle, parantaa yhteisöllisyyttä ja sitouttaa ihmisiä.
Viestinnän asiantuntijoiden panos onkin avainasemassa, kun yrityksen strategiasta halutaan tehdä koko organisaation voimavara. Hyvä ja selkeä viestintä takaa sen, että työntekijä ymmärtää yrityksen liiketoimintaa ja oman työnsä konkreettista vaikutusta siihen, miten organisaatio menestyy.
Pääkonttorin puuhastelusta yhteisiksi tavoitteiksi
Viestinnän asiantuntijat kannattaa ottaa mukaan strategian laatimiseen jo heti alkuvaiheessa. Mutta miltä kuulostaisi, jos osa strategiasta olisikin laadittu yhdessä koko organisaation kanssa, HR:n ja viestinnän asiantuntijoiden johdolla?
Meillä Tuluksessa näin on tehty. Olemme yhdessä luoneet muun muassa arvomme ja pohtineet tulevaisuuden trendejä, joihin koko strategiamme pohjautuu. Strategiatyöhön osallistuminen on lisännyt merkittävästi sitoutumista ja auttanut tuomaan strategisia tavoitteita lähemmäs jokaisen arkista työtä.
Viestinnän asiantuntijan rooli on tärkeä myös strategian sanoittamisessa. Oli aika, jolloin strategiaksi riitti iso A4-pino liiketoimintajargonia, mutta nykyään on äärettömän tärkeää viestiä strategiasta ymmärrettävästi ja esittää se selkeästi ja kiteytetysti – mieleenpainuvaa visualisointia unohtamatta.
Asiantuntijaorganisaatioissa sana strategia voi toimia hyvin, mutta kaikille se ei aukea. Toimisiko teidän yhteisössänne paremmin esimerkiksi menestyssuunnitelma, menestysmatka tai ihan vain konkreettisista tavoitteista puhuminen? Jos sanaa strategia ei jo lähtökohtaisesti ymmärretä, se jää helposti ”pääkonttorin puuhasteluksi”, jota ei osata omaksua osaksi ruohonjuuritason työtä.
Strategia käytäntöön Tuluksen tavoin
Ylimmän johdon pöytälaatikossa strategiasta ei ole mitään hyötyä. Kun strategia, menestyssuunnitelma, menestysmatka – tai millä nimellä sitä halutaankaan kutsua – on sisällöllisesti kunnossa ja pureskeltu kohderyhmän mukaisesti sopivaan ja konkreettiseen muotoon, on aika miettiä keinoja viedä suunnitelma käytäntöön. Tässä vaiheessa tärkeään asemaan nousee sitouttaminen ja osallistaminen.
Tuluksessa koko henkilöstö pääsee pohtimaan konkreettisia toimia, joiden viitoittamana kuljemme yhdessä kohti tavoitteitamme. Lisäksi jokainen tulus valitsee itselleen kolme henkilökohtaista tavoitetta, joiden avulla voimme jokainen konkreettisesti vaikuttaa yrityksen tulevaisuuteen.
Strategia, yhteiset tavoitteet ja suunnitelmat tuodaan toistuvasti esiin sisäisessä viestinnässä, erilaisissa yhteisissä tilaisuuksissa ja avoimissa foorumeissa. Tavoitteiden tarinallistaminen ja brändääminen pitävät ne kaikkien mielessä luonnollisena osana arkea ja ohjaavat tekemistä oikeaan suuntaan. Parhaimmillaan hyvä viestintä mahdollistaa sen, ettei strategiaviestintä edes erotu muusta organisaation viestinnästä. Tällöin on toki myös tärkeä viestiä erikseen yrityksen matkasta kohti strategisia tavoitteita.
Mittaaminen ja tavoitteiden seuranta on tärkeä osa liiketoimintaa. On kuitenkin hyvä muistaa, että kaikki eivät innostu puhtaasta datasta, vaan on tärkeää löytää mielenkiintoisia keinoja esittää mittarit niin, että ne herättävät tunteita ja motivoivat.
Taloudellista hyötyä strategiaviestinnällä
Mittaaminen ja tavoitteiden seuranta on tärkeä osa liiketoimintaa. On kuitenkin hyvä muistaa, että kaikki eivät innostu puhtaasta datasta, vaan on tärkeää löytää mielenkiintoisia keinoja esittää mittarit niin, että ne herättävät tunteita ja motivoivat.
Läpinäkyvyys ja avoimuus työn tuloksista synnyttävät luottamusta. Pelkkä lappu ilmoitustaululla tai data järjestelmässä ei kuitenkaan riitä, vaan viestinnän pitää olla pureskeltua, suunnitelmallista ja vuorovaikutuksellista.
Tuluksessa mittareiden ja lukujen ääreen palataan noin kuuden viikon välein järjestettävissä henkilöstökokouksissa, joissa asiat avataan selkeästi ja maustettuna ripauksella huumoria, joka osaltaan lisää mielenkiintoa ja inhimillistää dataa. Kaikki tämä vaatii organisaation sisäistä avointa ja ennakkoluulotonta keskustelua.
Strategian tunteminen tekee työntekijän työn merkitykselliseksi. Vaatii viitseliäisyyttä ja aitoa läsnäoloa, että henkilöstö saadaan sitoutettua strategiaan. Suunnitelmallisella strategisella viestinnällä on mahdollista tukea ja motivoida työntekijöitä, mikä näkyy yrityksen konkreettisena taloudellisena hyötynä.
Ota Tulus tueksesi strategiaviestintään!
