Tulusten jano tietoon ja inspiraatioon vie meidät kauas – jopa vankilaan!
Syyskuun lopussa ProCom-järjestön Viestintäpäivä Plussa järjestettiin Kakolan entisen vankilan upeassa kirkkotilassa Turussa. Laaja ohjelma tarjosi verkostoitumista, esityksiä ja keskusteluja laidasta laittaan: tekoälyn ja digiyhteiskunnan merkityksestä, visuaalisesta ajattelusta, paikkabrändäyksestä, tekoälytaiteesta ja paljon, paljon muusta! Edes 4.30 aamuherätys ei aiheuttanut silmäluomien lupsahtelua kiinnostavien luentojen äärellä.
Jopa Tuluksen kokeneet viestintäammattilaiset olivat täynnä inspiraatiota ja ahaa-elämyksiä, kun he päivän päätteeksi vapautuivat vankilasta. Tässä asiantuntijoidemme päällimmäiset ajatukset reissun jälkeen.
Kaupunkibrändäys vetoaa kuluttajaan
“Turun yliopiston kaupunkitutkimuksen tutkimusjohtaja Sampo Ruoppila avasi puheenvuorossaan sitä, miten kaupungit rakentavat ja hallitsevat mielikuvia. Vaikka kaupunki kuinka yrittäisi hallita sen mielikuvia, ennakkoluulot ja uskomukset ovat sitkeässä. Maine vaikuttaa ihmisten valintoihin ja myönteinen mielikuva tuo esimerkiksi lisää osaajia, matkustajia ja kuluttajia kaupunkiin.
Kaupunkibrändäys on siis ehdottoman tärkeää! Sillä pyritään vetoamaan kuluttajaan ja tavoitteellisella viestinnällä yritetään muokata mielikuvaa. Mutta houkuttelevuus ja autenttisuus voivat sulkea toisensa pois: mikä resonoi kaupungin asukkaita, ei välttämättä toimi vierailijoihin. Vai mitä olet mieltä esimerkiksi Porin kaupungin sloganista: Todella outo, ehdottoman uniikki?”
Paula Huvinen, sisällöntuottaja
Viestintäala merkityksen huolenpitäjänä
“Henrik Rydenfelt pohti puheenvuorossaan viestinnän eettisiä kysymyksiä tekoälyn aikakaudella. Tekoäly on taitava simuloimaan asioita. Tekoälyllä voidaan simuloida tunnetta, kokemusta ja merkitystä. Viestinnässä merkitykset ovat keskeisiä ja niitä ei voida jättää simuloinnin varaan, merkitykset on tunnettava oikeasti. Rydenfelt esittääkin kysymyksen pitäisikö viestinnän asemoida itsensä entistä enemmän merkityksen ammattialana, merkityksen huolenpidon ammattilaisina.”
Paula Kontiainen, graafinen suunnittelija
Systemaattinen luovuus kehiin
”Janne Hongell, Nitron luova johtaja, puhui luovuudessa tekoälyn aikakaudella. Hänen systemaattinen lähestymistapansa luovuuteen oli saanut inspiraatiota suunnittelija Karl Gerstnerin ajattelusta, jonka mukaan luovuus on pohjimmiltaan kyky valita tilanteeseen parhaiten sopiva ratkaisu mahdollisista vaihtoehtoista.
Tähän ajattelutapaan tekoäly sopii erinomaisesti: mitä paremmin määrittelet haasteen, sitä luovemmin keinoäly voi auttaa sinua! Inspiroiduin käyttämään luovia tekniikoita – tekoäly mukaan lukien muttei pelkästään – entistä systemaattisemmin työssäni.”
Sara Lilja Steensig, sisältöstrategi
Luodaanko yhdessä kipinää viestintäänne? Tutustu palveluihimme !
Oppia ikä kaikki. Ainakin Tulus-akatemiassa!
