Kyseessä on avauspuheenvuoro viisiosaiselle blogisarjalle, joka perkaa tekoälyn ajankohtaisia teemoja erityisesti viestinnän kontekstissa. Uusi osa julkaistaan maaliskuun jokaisena maanantaina.
Tekoäly muuttaa viestinnän käytäntöjä ja työkaluja vauhdilla, kuten monet alan toimijat ovat varmasti huomanneet. Vielä muutama vuosi sitten tekoälylle annettiin yksinkertainen kehote ja saatiin vastaus – joka oli todennäköisesti suhteellisen kömpelö. Teknologian kehitys on sittemmin edennyt harppauksin, ja nyt, vuonna 2025, vauhti on vain kiihtynyt. Alkuvuodesta pinnalla ovat olleet erityisesti avoimen lähdekoodin mallit ja EU:n tekoälysäädös. Se on hyvin kiinnostavaa myös viestintätoimiston näkökulmasta.
Avoin lähdekoodi kiristää alan kilpailua
Tekoälyn kehitys otti ensimmäisen kerran kierroksia tammikuussa, kun avoimen lähdekoodin kielimalli DeepSeek nousi laajan huomion saattelemana haastamaan alan suosituimpia toimijoita. Kiinalaisen DeepSeekin kohdalla eron kilpailijoihin tekee juuri avoin lähdekoodi ja se, että malli on rakennettu verrattain tehokkaaksi, mutta huomattavasti halvemmalla. Avoimella lähdekoodilla tarkoitetaan siis sitä, että kellä tahansa on mahdollisuus tutkia ja muokata mallin teknologiaa vapaasti.
Edellä mainittuun tuli helmikuun alussa sattumalta ikään kuin vastaus, kun usean eurooppalaisen yrityksen ja tutkimuslaitoksen yhteistyöryhmä lanseerasi OpenEuroLLM-nimeä kantavan hankkeen. Sen keskiössä on luoda niin ikään avoimen lähdekoodin malli, mutta Euroopan sääntelykehyksessä. Hankkeessa on kyse kielimallipohjasta, jota kehitetään eurooppalaisten yritysten ja julkisten organisaatioiden käyttöön.
Viestinnän kentällä tekoälytyökalut tarjoavat jo nyt lukuisia mahdollisuuksia mitä tulee esimerkiksi sisällöntuotantoon. Alkuvuoden myllerrys saa väkisinkin pohtimaan, voivatko avoimen lähdekoodin kaltaiset mallit jatkossa mahdollistaa jopa käänteentekevän tavan rakentaa viestinnällisiin tarpeisiin sopivia tekoälyratkaisuja ilman, että ne ovat esimerkiksi sidottuja teknologiajättien suljettujen lähdekoodien ympäristöihin.
EU päivitti tekoälyn sääntökirjaa
Kaiken keskellä on äärimmäisen tärkeää nostaa esiin myös riskit. Esimerkiksi DeepSeekin käyttö tuo mukanaan tietoturvakysymyksiä: jos mallia käyttää verkossa, mistään ei tunnu löytyvän vastausta siihen, minne syötetty data päätyy. Selvää on, että edellä mainittu muodostaa riskin erityisesti ammattikäytössä. Lisää kyseenalaisuutta malliin tuo sensuuri, johon se on koulutettu esimerkiksi Kiinaan liittyvissä asioissa.
Kurkkaa videolta, mitä avoin lähdekoodi tarkoittaa.
Tekoälykehityksen rinnalla myös sääntely on edennyt merkittävästi. Helmikuussa astui voimaan Euroopan unionin tekoälysäädöksen osa, jonka yksi tärkeä elementti on tekoälyn soveltamiseen liittyvät kiellot. Niiden tarkoituksena on suojata esimerkiksi yksilöitä tekoälyn syrjiviltä ja manipuloivilta vaikutuksilta.
Erityisesti huomionarvoinen tuoreissa säännöksissä on 4. artikla, jota tulkiten esimerkiksi tekoälyä hyödyntävien yritysten on jatkossa huolehdittava, että henkilöstön tekoälylukutaito tukee turvallista ja eettistä käyttöä. Esimerkiksi Tilastokeskuksen mukaan keväällä 2024 tekoälyteknologioita hyödynsi eniten juuri informaation ja viestinnän toimiala, jossa niitä käytti peräti 66 % yrityksistä.
Helmikuun tekoälyvelvoitteet ovat seuraava osa vuoden 2024 elokuussa voimaan tulleesta Euroopan unionin tekoälysäädöksestä, jolla pyrittiin asettamaan selkeät pelisäännöt tekoälyn kehittäjille ja käyttäjille euroalueella.
