Tämä blogiteksti on osa viisiosaista blogisarjaa, joka perkaa tekoälyn ajankohtaisia teemoja erityisesti viestinnän kontekstissa. Uusi blogiteksti julkaistaan maaliskuun jokaisena maanantaina.
Tarkasteltuamme tekoälyä jo tuoreimpien trendien ja vastuullisuuden näkökulmasta, suuntaamme katseen nyt akateemiseen maailmaan ja tutkimustietoon tekoälyn haasteista ja mahdollisuuksista erityisesti viestinnän kontekstissa.
Tekoälykkäässä maailmassa navigointi vaatii tekoälylukutaitoa eli kykyä arvioida tekoälysovelluksia kriittisesti, osaamista käyttää niitä eettisesti sekä taitoa hyödyntää tekoälyä järkevästi (Nah ym. 2023).
Käytännössä tekoälyn käyttäjän tulee osata muotoilla tehokkaita kehotteita, tunnistaa tekoälyn mahdolliset kompastuskivet, ymmärtää sen eettisyyttä ja vaikutuksia ympäröivään maailmaan sekä arvioida tekoälyn tuotoksia kriittisesti. Ei siis mikään helppo tehtävä.
Erehtyvä, erehtyvämpi, tekoäly?
Yleisimmät nykyisistä tekoälysovelluksista, kuten ChatGPT ja Copilot, perustuvat suuriin kielimalleihin, jotka käyttävät tilastollisia todennäköisyyksiä ennustaakseen mitkä sanat seuraavat toisiaan (Sison ym. 2024). Monelle on tullut jo tutuksi termi ”hallusinointi”, joka viittaa siihen, kun tekoäly tuottaa pätevältä vaikuttavia vastauksia, jotka kuitenkin sisältävät virheellistä tai jopa absurdia tietoa (Smith 2023).
Tekoäly ei siis ole luotettava tiedonlähde, ja vastuu tekoälyn vastauksien hyödyntämisestä on aina ihmisellä (Laajalahti & Koponen 2024). Tämä voi olla kuitenkin vaikeaa muistaa, sillä tekoäly on monissa tehtävissä jo todella tehokas, jolloin ihminen saattaa ajan mittaan unohtaa, että se välillä erehtyy.
Tekoälyn hallusinoinnista johtuvia tapauksia onkin noussut viime aikoina pinnalle. Esimerkiksi Reutersin (11.2.2025) mukaan yhdysvaltalaiset asianajajat olivat käyttäneet tekoälyä oikeusasiakirjan muotoilemisessa ja mukaan oli eksynyt myös tekoälyn hallusinoimia kuvitteellisia oikeustapauksia.
Samaten Apple on vetänyt uutisten otsikoiden tiivistämiseen käytetyn tekoälytyökalun pois käytöstä, koska sen tiivistelmissä oli virheellistä tietoa hallusinaation seurauksena (BBC 17.1.2025). Se esimerkiksi uutisoi kuolemantapauksesta, vaikka otsikossa mainittu henkilö on edelleen elossa.
Princetonin tietojenkäsittelytieteen professorin Narayananin (1.12.2022) mukaan tekoälyn ongelma onkin se, ettei sen tuotoksien todenperäisyydestä voi olla varma, ellei tiedä vastausta jo etukäteen.
Tekoälylukutaito hallusinoinnin kitkijänä
Vaikka tekoäly ei olekaan pettämätön tiedonlähde, toimii se jo monissa käyttötarkoituksissa osana tehokasta työskentelyä.
Tätä kuvastaa esimerkiksi se, että ChatGPT on onnistunut huijaamaan olevansa ihminen ja näin ollen se on läpäissyt Turingin testin, jota on yleisesti pidetty mittarina koneen älykkyydelle (Mei ym. 2024).
Esimerkiksi luovan kirjoittamisen osalta tekoäly on mainio sparrailukumppani, ideageneraattori ja tyyliniekka. Ylipäänsä sitä voi hyödyntää oikolukemisessa, tiivistelmien tekemisessä ja esimerkiksi koulutuksien suunnittelussa (Sison ym. 2024).
Tekoälyn mahdollisuudet eivät myöskään rajoitu pelkästään tekstinkäsittelyyn tai ideointiin, vaan sitä on hyödynnetty myös esimerkiksi prosessien automatisoinnissa, päätöksenteon tukena ja datan analysoinnissa (Tilastokeskus 2024).
Tekoälyyn liittyy vielä runsaasti erilaisia haasteita, mutta myös laaja kirjo käyttömahdollisuuksia. Sen tehokas käyttö kuitenkin edellyttää ymmärrystä siitä, millaisissa tilanteissa tekoäly todennäköisesti epäonnistuu ja missä tehtävissä siitä on taas aidosti hyötyä (Kauttonen & Suomala 2024). Ja tämä vaatii tekoälylukutaitoa.
Onko tekoälystä tiimipelaajaksi?
Vaikka tekoälyn vaikutukset työelämään ovat vielä osin hämärän peitossa, tutkijoiden mukaan esimerkiksi viestinnän osalta tekoäly tulee monipuolistamaan nykyisiä työtehtäviä ja siirtämään niiden painotuksia esimerkiksi luovempaan, strategisempaan ja analyyttisempään suuntaan (Lopéz Jiménez & Ouariachi 2021).
Tilastokeskuksen mukaan keväällä 2024 tekoälyä hyödynnettiin 24 % yrityksistä ja etenkin suuremmissa, vähintään 100 henkilöä työllistävissä yrityksissä, tekoäly oli sitäkin enemmän käytössä, sillä vastaava lukema oli 57 %. Tekoäly on siis jo monien työarjessa mukana. Tulevaisuudessa tekoäly tullee kietoutumaan osaksi työntekoa nykyistäkin tiukemmin teknologian kehityksen jatkuessa.
Siksi on tärkeää osata tunnistaa tilanteet, joissa tekoäly todennäköisimmin epäonnistuu ja milloin siitä taas olisi oleellisesti hyötyä. Tekoälylukutaidon onkin arvioitu nousevan yhdeksi merkittävimmistä yksittäisistä työelämätaidoista tulevaisuudessa (Bankins ym. 2024).
Yhä edelleen Exceliä käyttäessä joutuu kamppailemaan, ettei se muuta kaikkia numeroita päivämääriksi, mutta se on silti erittäin toimiva ja laajasti käytetty työkalu monenlaisiin tehtäviin. Samaten tekoälyllä on monenlaisia mahdollisuuksia, mutta sen sujuva ja vastuullinen käyttäminen vaatii haasteiden tunnistamista.
VILMA KOJOLA
Viestintäharjoittelija
Tekoälyä monesta näkökulmasta
Tekoälyn blogisarja on osa Tuluksen kevään 2025 viestintäharjoittelijoiden kokonaisuutta.
Viestintätoimiston monipuolisiin tehtäviin tutustumisen lisäksi harjoitteluun linkittyy vahvasti tekoäly, esimerkiksi tekoälyn muutoksiin, trendeihin ja mahdollisuuksiin keskittyvän selvitystyön myötä.
Lue harjoittelijakolmikon esittely oheisen napin kautta!
