Tämä blogiteksti on osa viisiosaista blogisarjaa, joka perkaa tekoälyn ajankohtaisia teemoja erityisesti viestinnän kontekstissa. Uusi blogiteksti julkaistaan maaliskuun jokaisena maanantaina.
Tekoälyblogisarjan neljännessä osassa tutustutaan tekoälysovelluksiin ja niiden toimintaan – konkreettisesti. Olemme testanneet useampaa tekoälysovellusta promptaamalla niille tehtävän, kääntämällä niillä tekstin suomesta englanniksi sekä muokkamalla niiden avulla kuvia. Tarkastelemme sovellusten suoriutumista annetuista tehtävistä sekä arvioimme, mikä ohjelma suoriutui parhaiten kustakin komennosta.
Testattavissa tekoälyohjelmissa on mukana niin ilmaisversioita kuin maksullisia sovelluksia. On huomioitava, että testaus perustuu hyvin pieneen otantaan sovelluksia sekä itse tehtäväkomentoja.
Promptaus
Promptauksessa tekoälylle annettiin tehtäväksi kertoa, mikä on Tulus Oy. Tähän tehtävään valitsimme ChatGPT:n ilmaisen ja maksullisen version, Microsoft Copilotin ilmaisen ja maksullisen version sekä ilmaisversiot Googlen Geminista ja Perplexitystä. Jokainen ohjelma toimitti suhteellisen tasaista jälkeä, tosin vastauksien pituus vaihteli.
ChatGPT (ilmainen)
Teksti näyttää päällisin puolin oikealta, mutta pieni virhe on mahtunut mukaan. Tulus-akatemian palveluita tarjotaan kaikille, ei vain markkinoinnin ja viestinnän asiantuntijoille toisin kuin ChatGPT:n vastaus antaa ymmärtää. Lisäksi Tulus Oy:n liikevoitto perustuu liiketulokseen tilikauden tuloksen sijaan.
ChatGPT (maksullinen)
Maksullinen ChatGPT tarjoaa lyhyen ja ytimekkään vastauksen. Esimerkiksi tarjottavat palvelut on tiivistetty todella yleiselle tasolle. Toisaalta versio tarjoaa lisäkysymyksiä siitä, mikä Tulus Oy:ssä saattaisi kysyjää kiinnostaa. Voisi siis sanoa, että maksullinen versio tarjoaa ilmaisversiota spesifimpää ja keskustelevampaa otetta tiedonhakuun.
Copilot (ilmainen)
Maksuton Copilot antaa tiiviin vastauksen, ja se on huomattavasti lyhyempi kuin ilmaisen ChatGPT:n tarjoama vastaus. Vastauksen lähteenä on käytetty pääasiassa Tuluksen omia nettisivuja, ja vastauksen sisältö on lähes sanasta sanaan tiivistelmä Tuluksen nettisivuilta. Ainoa virhe on tullut Tulus-akatemian kanssa, sillä Tuluksen tarjoamat koulutukset menevät nimenomaan Tulus-akatemian alle. Maksuton Copilot tarjoaa käyttäjälle jatkokysymyksiä.
Copilot (maksullinen)
Maksullisessa Copilotissa on mahdollista hyödyntää työ- tai verkkoversiota. Työversio suodattaa mukaan organisaation Microsoft 365 -alustalle syötettyä dataa ja verkkoversio etsii tiedot ainoastaan internetistä. Maksullisen Copilotin työversio antaa hieman laajemman vastauksen promptiin. Lisäksi se tuo mukanaan maininnan tuoreesta, maaliskuun alussa järjestetystä mobiilivalokuvauksen tietoiskusta. Verkkoversion vastaus on hyvin tiivis, toisaalta verkkoversio esittää jatkokysymyksen käyttäjälle spesifistä tiedontarpeesta.
Gemini
Maksuton Googlen Gemini antaa promptiin listamaisen vastauksen. Listan tiedot ovat yleismaailmallisia, tosin Tuluksen tarjoamat palvelut on listattu suhteellisen tarkasti.
Perplexity
Maksuton Perplexity antaa laajan vastauksen promptiin. Se tarjoaa käyttämänsä lähteet erillisellä välilehdellä kohdassa ”sources”. Tiedot ovat lähestulkoon suoraan kopioitu Tuluksen nettisivuilta sekä taloustiedot Finderista, eikä niissä esiinny virheitä. Samalla sovellus tarjoaa asiaan liittyviä lisäkysymyksiä käyttäjälleen.
Laadullisesti parasta sisältöä tarjoili Perplexity. Sen vastaus promptiin on laaja ja totuudenmukainen, sekä se esittää esimerkkejä hyödyllisistä lisäkysymyksistä aiheeseen liittyen. Perplexity onkin tekoälypohjainen hakukonesovellus, mikä selittää sen tarjoaman lopputuloksen laadun. Huonoiten kisassa pärjäsi Googlen Gemini, joka tarjosi hyvin yleistasoisen, listausmaisen vastauksen. Samalla se kehottaa siirtymään Tuluksen omille nettisivuille lisätietojen saamiseksi. ChatGPT sekä Copilot jäävät näiden välimaastoon, joskin huomionarvoista on maksullisen ChatGPT:n ja Copilotin keskusteleva ote. Selkeästi ne pyrkivät toimimaan juuri käyttäjänsä haluamalla tavalla.
Kuvanmuokkaus
Kuvanmuokkauksessa testasimme eri ohjelmistoja selvittääksemme, miten tarkasti niiden tekoälyominaisuudet ovat hyödynnettävissä. Arvioinnissa oli neljä ohjelmistoa: kahdessa testattiin sekä kohteen poistamista kuvasta että kuvan laajentamista, kun taas kahdessa keskityttiin pelkästään kohteen poistamiseen. Mukana olivat Android-puhelimen oma kuvanmuokkaussovellus, Adobe Photoshop, Pixlr ja AI photoeditor.
Testiin valikoiduissa ohjelmistoissa korostuivat käyttökokemus ja teknologiat. Jokaisella meistä on älypuhelin, joten puhelimessa valmiina oleva Valokuvaeditori tarjoaa helposti saatavilla olevan ratkaisun, joskin tämän testin valossa vain Android-käyttäjille. Adobe Photoshop on sen sijaan tunnettu ja esimerkiksi monen ammattilaisen suosima ohjelmisto. Näiden lisäksi testiin haluttiin myös selaimessa toimivia kevyempiä vaihtoehtoja, joten mukaan otettiin Pixlr ja AI photoeditor.
AI photoeditor (ilmainen)
AI photoeditorin kohteenpoisto (Cleanup-ominaisuus) oli testin paras, ja poistettu alue sulautui ympäristöön luontevasti. Kuvan laajentaminen olisi vaatinut maksullisen tilauksen, joten sitä ei testattu. Otanta on todella vähäinen, joten isompia johtopäätöksiä lienee turha tehdä. On kuitenkin todettavissa, että Photoshopin osalta taustan laajennus on ehdottomasti hyödyntämisen arvoinen. Kustannusten suhteen huomionarvoista on, että AI photoeditor poisti kohteen verrattain laadukkaasti.
Adobe Photoshop (käytössä Photoshopin maksullinen lisenssi)
Photoshopin generatiivinen täyttö (Generative fill) poisti kohteen nopeasti, mutta ilman erillistä kehotetta jäljelle jäi epärealistinen harmaa alue. Tämän jälkeen kokeiltiin kehotetta: korvaa poistetun sisällön alue olemassa olevan taustan yksityiskohdilla. Tulos oli hieman parempi, mutta ei edes siedettävä. Kuvan laajentaminen (Generative expand) sujui vaivattomasti ilman kehotetta, ja lopputulos oli yllättävän laadukas.
Android
Kohteen poisto onnistui älypuhelimen Valokuvaeditorilla kohtuullisesti, vaikka toimenpiteestä tietoinen huomaa sen kohtuullisen helposti. Kuvan laajentaminen pelkästään tällä sovelluksella ei ole mahdollista.
Pixlr (ilmainen)
Pixlr vaati kirjautumisen, jotta tekoälytyökaluja voi käyttää. Ilman kehotetta tekoäly tuotti kohdetta poistaessa kummallista sisältöä: kohteen tilalle ilmestyi epäselvä kuva henkilöstä, jonka silmät olivat kiinni. Kehotteella Replace with original background saatiin tulos, joka oli auttavasti lähellä todellisuutta, mutta ei missään nimessä käyttökelpoinen.
Kuvan laajennus (Generative expand) ei sekään sujunut mallikelpoisesti. Editorissa ei ollut mahdollista käyttää tätä varten kehotetta, vaan laajennusta säädeltiin Preset size -työkalun avulla. Tähän asetettiin 1.5 kertainen laajennus siten, että kuvaa jatketiin vasemmalle. Tulos oli laatua heikko.
Käännökset
Käännökset listataan usein yhdeksi käyttökelpoisimmista tekoälyn käyttökohteista, ja sitä hyödynnetäänkin käännöksissä erittäin laajasti – vaihtelevalla menestyksellä. Vastikään uutisoitiin esimerkiksi tekoälykäännösyhtiön tuottamasta käännöksestä, johon lukijat olivat pettyneet kuvaillen sitä tökkiväksi. (Yle 20.3.2025).
Tekoälysovelluksien käännöstaituruutta testatessa käännettävänä oli suomenkielinen virke, jonka tekoälysovellukset käänsivät englanniksi. Kokeiltavina sovelluksina olivat DeepL, Perplexity, Gemini ja sekä maksullinen että ilmainen ChatGPT ja Copilot eli yhteensä seitsemän eri versiota.
Sana sinne tai tuonne
Jokainen tekoälysovellus käänsi virkkeen painottaen luontevaa amerikanenglantia. Käännökset ovatkin keskenään hyvin samanlaisia, mutta joitain eroavaisuuksia niistä löytyy. Tekoälysovelluksesta huolimatta isompi vaihtelevuus ei siis onnistu ilman kehotteen muokkaamista.
DeepL:n käännös on kaikista lyhin, sillä se on vain 184 merkkiä välilyönteineen, kun pisimpien käännöksien, eli ChatGPT:n kummankin version, osalta sama luku on 229. DeepL käänsi esimerkiksi tekoälyn lyhennettynä versiona eli AI eikä artificial intelligence.
Kielikuvia ja moninaisia merkityksiä
Käännöksiä ei ole suoraan käännetty sanasta sanaan, vaan niissä on lähestytty kääntämistä idiomaattisuus edellä. Esimerkiksi kala kuivalla maalla olisi sanasta sanaan käännettynä fish on dry land, mutta näissä käännöksissä se on käännetty fish out of water, koska se on hyvin samankaltainen sanonta, jossa merkityskin vastaa melko hyvin suomenkielistä versiota.
Joissakin sanavalinnoissa on pienoista vaihtelua, esimerkiksi hapuillessaan on käännetty jokaisessa käännöksessä eri tavalla. Periaatteessa jokainen näistä on ymmärrettävä, mutta esimerkiksi grope-sanan merkitys ei ole ihan neutraali, vaan sitä käytetään usein ahdistelusta keskusteltaessa. Struggling puolestaan on sävyltään paljon voimakkaampi kuin hapuilla.
Pilkunpyörittelyä
Myös välimerkkien käytössä on pieniä eroja. ChatGPT:t lisäsi ajatusviivan virkkeen loppuun, ja vaikka sellaista ei suomenkielisestä versiosta löydy, se tuo virkkeeseen samankaltaista tauotusta, kuin pilkun ja jotka-sanan käyttö.
Myös Oxford-pilkun käyttö vaihtelee, sillä sitä on käytetty kaikissa muissa käännöksissä paitsi DeepL:n käännöksessä. Periaatteessa se sopii amerikanenglantia käytettäessä, mutta se ei ole tässä tapauksessa merkityksen selventämisen kannalta pakollinen.
Kyllä siitä käännöksen saa – kai?
Tekoälysovellukset tuottivat ihan kelpo käännökset, mutta niissä on pieniä sävy- ja merkityseroja, jotka todennäköisesti pidemmissä ja monimutkaisemmissa teksteissä korostuisivat vielä enemmän.
Maksullinen ChatGPT on kokonaisuutena näistä vaihtoehdoista paras, mutta senkään käännöstä allekirjoittanut ei käyttäisi muokkaamatta. Heikoimmin tehtävässä tuntuivat pärjäävän ilmainen Copilot ja Perplexity.
Vaikka tekoälykäännökset ovat ihan sujuvia, niiden hyödyntäminen vaatii tarkkaa harkintaa: mitä käännökseltä odotetaan, mihin tarkoitukseen se on ja miten tarkka sen pitäisi olla? Tekoälykäännökset ovat siis jo toimivia, mutta laadun varmistamiseksi käännökset kannattaa vähintäänkin tarkistuttaa ammattilaisella tai natiivilla.
Otsikon kysymykseen ei tämän lyhyen empiirisen tutkimuksen myötä löydy yhtä oikeaa vastausta. Vastaus riippunee puhtaasti tekoälylle annetusta tehtävästä, tekoälysovelluksesta sekä siitä, maksaako tekoälyn käyttämisestä ylimääräistä. Potentiaalia löytyy kuitenkin lähes jokaisesta sovelluksesta, riippuen siitä mihin niitä haluaa käyttää.
Tekoälyä monesta näkökulmasta
Tekoälyn blogisarja on osa Tuluksen kevään 2025 viestintäharjoittelijoiden kokonaisuutta.
Viestintätoimiston monipuolisiin tehtäviin tutustumisen lisäksi harjoitteluun linkittyy vahvasti tekoäly, esimerkiksi tekoälyn muutoksiin, trendeihin ja mahdollisuuksiin keskittyvän selvitystyön myötä.
Lue harjoittelijakolmikon esittely oheisen napin kautta!
Lisää tekoälystä Tuluksen blogissa!
