Kalastuksen perustotuudet pätevät myös viestinnässä

Satunnainenkin kalastaja tietää, että viehe valitaan aina tavoitellun kalan mukaan. Pyydyksen muodon, koon ja värin valintaan puolestaan vaikuttavat se, mitä saaliskaloja pyydystettävällä eväkkäällä on vesistössä tarjolla ja miten sameassa tai lämpimässä vedessä tämä uiskentelee. Oikein valittu viehekään ei silti riitä, vaan se on osattava uittaa oikeaan aikaan juuri sinne, missä tavoiteltu kala viihtyy.

Yritysviestinnässä puhutaan tone of voicesta eli äänensävyn tai puhetavan merkityksestä. Ajatuksena on, että yrityksen arvoista ja kulttuurista kumpuavalla äänensävyllä voidaan erottautua kilpailijoista ja rakentaa tunnesidettä brändin ja kohdeyleisön välille. Tone of voice -ohjeistuksen mukainen yhtenäinen puhetapa ja -tyyli kanavasta ja kirjoittajasta riippumatta voi myös lisätä yrityksen tunnistettavuutta.

Pohditut valinnat ja suunniteltu tekeminen ovat viestinnässä aina ehdottoman myönteinen asia. Mutta riittääkö yhtenäisen tyylin hiominen tavoittamaan yrityksen tavoitteille tärkeitä kohderyhmiä? Onko näin toteutetussa viestinnässä riittävästi tarttumapintaa ja taivuttelevuutta, kun tavoitellaan esimerkiksi myynnin kasvattamista, sopivien työntekijöiden rekrytointia tai tärkeiden sidosryhmien sitouttamista?

Kalastuksen perusperiaatteet pätevät myös viestinnässä.

Viestinnän kohdentaminen parantaa mahdollisuuksia pärjätä kilpailussa huomiosta. Kohdentamisen perusedellytys on, että katse käännetään yrityksestä itsestään kohti kuuntelijoita.

Katse kohti yleisöä

Viestinnän kohdentaminen parantaa selkeästi mahdollisuuksia pärjätä kilpailussa kohderyhmien huomiosta. Kohdentamisen perusedellytys on, että katse käännetään yrityksestä itsestään kohti kuuntelijoita: yleisö otetaan mahdollisimman hyvin huomioon sekä viestintää suunniteltaessa että toteutettaessa.

Kohdentamisen puolesta puhuvat monet seikat. Nykyään eri kanavista on mahdollista tavoittaa lähes kenet tahansa, mutta samalla kilpailu ihmisten huomiosta on koventunut, yksilöllisyys lisääntynyt ja keskittymiskyky laskenut.

Valituilla sanoilla ja fraaseilla on puolestaan ratkaiseva vaikutus siihen, miten sisällöt erilaisten hakujen kautta verkossa löytyvät.

 

Kohdentamista tapahtuu joka tapauksessa aina, kun tehdään valintoja käytettyjen kanavien, argumenttien, kielen, kuvien tai julkaisuaikojen suhteen – tärkeää olisi, että nämä valinnat olisivat harkittuja ja suunniteltuja.

Viestinnän kohdentaminen edellyttää yleisön piirteiden tuntemista. Kun tunnetaan lukijan, kuuntelijan tai katsojan tausta, kiinnostuksen kohteet ja odotukset, osataan käyttää oikeita suostuttelun keinoja oikeissa kanavissa. Kohderyhmien piirteiden tuntemisen lisäksi erityisen tärkeää on pyrkiä ymmärtämään, millaisia tavoitteita heillä on spesifeissä tilanteissa ja millaisiin ongelmiin he kulloinkin etsivät ratkaisua.

Työkaluja kohdentamiseen

Jos kalastajalla on käytössään vesikarttoja ja kaikuluotaimia, löytyy viestinnän kohdentamiseenkin onneksi työkaluja. Esimerkiksi kohderyhmiä edustavat kuvitteelliset persoonat mahdollistavat kohdennetun sisällön suunnittelun ja tuottamisen. Tällaisia kuuntelijapersoonia voidaan muodostaa monin keinoin, esimerkiksi haastattelemalla kohderyhmää hyvin edustavia henkilöitä, hyödyntämällä tutkittua tietoa ja dataa, tai ohjatussa workshopissa ideoimalla ja hiljaista tietoa kirjaamalla.

Segmentointi kannattaa, sillä se helpottaa viestinnän suunnittelun lisäksi käytännön tekemistä. Sisältöjen aiheet, argumentit ja tyylit valitaan paitsi brändin äänensävyn myös kulloisenkin kohdeyleisön mukaan. Kohderyhmien huolellinen määrittely mahdollistaa myös erilaisten verkon kohdentamistyökalujen täysimittaisen hyödyntämisen. Viestinnän onnistumista on tällöin myös mahdollista mitata ja toimintaa voidaan kehittää edelleen.

Kun kohdentaminen on hallussa, ei tarvitse huolestua, jos heti ei nappaa, sillä käytössä on kokonainen viestinnän viehepakki ja tiedossa vaihtoehtoisiakin ottipaikkoja.

Lisää vinkkejä viestinnän kohdentamiseen? Määritellään teille sopivimmat syötit!

 

 

Janne Suokas

Projektipäällikkö, viestintäasiantuntija
janne.suokas@tulus.fi
+358 44 751 0211