Asiantuntijatyön kylkeen on liimautunut ilahduttava iilimato: hybridimalli! Vaikka tuo työelämän verijuotikas voi imeä meistä enemmän mehuja kuin haluaisimme, se voi myös avata oven entistä kestävämpään tietotyöskentelyyn. Parhaimmillaan hybridimalli tukee työhyvinvointia ja työn tehokkuutta.
On mahdollista, että toimistolle paluu ei enää houkuta, kun hommat hoituvat hyvin elleivät jopa paremmin etätyössä, mutta etätyön sudenkuopat voivat yllättää vaivihkaa kuin keski-ikä. Kenen ruumiissa olen? Miten tähän päädyin? Onko mitään enää tehtävissä?
Kyllä on, kunhan vain pysähtyy katsomaan itseään peilistä ja hyväksyy todellisuuden: paluuta entiseen ei ole, mutta se ei välttämättä ole huono asia. Ehkä on aikakin katsoa työyhteisöviestintää suurentavasta peilistä.
Psykologinen turvallisuus on myös luottamuksen ja työn merkityksellisyyden kokemuksen pohjalla. Omassa poterossa kököttäminen haalistaa kokemusta yhteisestä tavoitteesta ja työn merkityksestä.
Työyhteisöviestintä hybridimallissa
Etätyö Suomessa koronaviruspandemian aikana -raportin mukaan suomalaiset ovat viihtyneet etätöissä ja kokeneet tuottavuutensa lisääntyneen, mutta kokemus työn imusta on laskenut ja uusien ideoiden kehittäminen hankaloitunut.
Etätyö on lisännyt sosiaalisen tuen puutetta ja eristäytyneisyyttä. Nämä ilmiöt on helppo sivuuttaa, sillä ne eivät tässä hetkessä estä tiimien työskentelyä. Olemme jo melko sukkelia sietämään videopalavereiden puutteita, mutta pitkällä aikavälillä kasvokkaisten kohtaamisten vähyys näkyy taatusti myös viivan alla.
Työyhteisön hyvät vuorovaikutussuhteet ovat yrityksen tuottavuuden perusta. Ne edistävät innovaatioita ja tiedon jakamista ja vaikuttavat psykologisen turvallisuuden kokemukseen.
Kuten paljon viitatusta Googlen tutkimusprojektista tiedämme, psykologinen turvallisuus vaikuttaa tiimien menestykseen ja liiketoiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseen.
Psykologinen turvallisuus on myös luottamuksen ja työn merkityksellisyyden kokemuksen pohjalla. Omassa poterossa kököttäminen haalistaa kokemusta yhteisestä tavoitteesta ja työn merkityksestä.
Kohtaamiset toimistolla tuovat kilpailuetua
Kun työtä voi tehdä sekä työn että työntekijän kannalta tarkoituksenmukaisimmasta paikasta, lisääntyy työssä jaksaminen ja työn tuottavuus. Toimistolla työskentelyn arvoa ei ole syytä aliarvioida, sillä sen vaikutukset näkyvät niin työyhteisön menestyksessä kuin työntekijän työhyvinvoinnissa.
On tietotyöläisen persoonasta ja työroolista sekä työkulttuurista riippuvaista, kuinka kokonaisvaltaisesti hän tulee nähdyksi ja kuulluksi etätöissä ja kuinka paljon paikkoja suhdetason viestinnälle tarjoutuu tehtäväkeskeisen viestinnän lisäksi.
Toimistolle paluu voi tarkoittaa sitä, että osalla meistä on paljon patoutunutta tarvetta tulla nähdyksi ja kohdatuksi.
Hyvinvoiva ja työn imua kokeva työntekijä on tuottava työntekijä. Aholan ja kumppaneiden tutkimuksesta käy ilmi, että mitä enemmän työntekijät arvioivat saavansa tukea työtovereiltaan, sitä enemmän he kokevat työn imua ja vähemmän uupumusasteista väsymystä.
Etätöissä sosiaalisen tuen antaminen ja saaminen on vähäisempää, sillä paikkoja suhdetason viestinnälle ei ilmaannu yhtä luontevasti kuin kasvokkain toimistolla. Työyhteisön kasvokkaisiin kohtaamisiin panostaminen voi siis synnyttää merkittävää kilpailuetua ja tukea työnantajan vetovoimaa kilpailuilla työntekijämarkkinoilla.
Minkälaisia kohtaamisia sinä haluat synnyttää työpaikallasi? Kenelle sinä voisit osoittaa arvostavaa huomiotasi?
