Tekoäly on viime vuosina saanut yhä enemmän huomiota ja käyttöä erilaisissa tehtävissä, myös kirjoitustöissä. Tekoälyllä tarkoitetaan tietokoneohjelmia tai -algoritmeja, jotka pystyvät oppimaan ja tekemään tiettyjä tehtäviä itsenäisesti ilman ihmisen ohjausta. Tekoäly voi olla hyödyllinen apuväline kirjoitustöissä, sillä se pystyy nopeuttamaan tehtävien suorittamista ja vähentämään ihmisten tekemien virheiden määrää.
Yksi esimerkki tekoälyn käytöstä kirjoitustöissä on kielenkäsittelyteknologian käyttö oikolukemisessa ja korjauksessa. Tekoäly voi tunnistaa kielioppivirheitä, kuten väärän verbimuodon tai sijamuodon, ja tarjota korjausehdotuksia. Tämä voi olla erityisen hyödyllistä opiskelijoille tai ammattikirjoittajille, jotka haluavat parantaa tekstinsä laatua ja välttää perusvirheitä. Tekoäly myös pystyy analysoimaan tekstiä ja tarjoamaan ehdotuksia sisällön parantamiseksi, kuten lisäämällä esimerkkejä tai lisäämällä selityksiä.
Toinen tekoälyn käyttökohde kirjoitustöissä on tekstin luominen tai kirjoittaminen. Tekoäly voi käyttää aikaisempia tekstejä ja tietoja oppiakseen luomaan uutta sisältöä tietyn aiheen ympärille. Tämä voi olla hyödyllistä esimerkiksi uutisten tai artikkeleiden kirjoittamisessa, sillä tekoäly pystyy luomaan tekstiä nopeammin ja tehokkaammin kuin ihminen.
Kuitenkin on syytä huomioida, että tekoäly ei vielä pysty täysin korvaamaan ihmisten kirjoittamista tai ajattelua. Sen kyky luoda uutta sisältöä on rajallinen, ja se ei pysty ymmärtämään tekstiä samalla tavalla kuin ihminen. Siksi tekoäly ei välttämättä pysty tuottamaan laadukasta sisältöä.
Tekoäly muuttaa suhdettamme tekstiin
Yllä oleva teksti on ChatGPT-tekoälyn kirjoittama editoimaton teksti syötteellä ”Kirjoita essee tekoälyn käytöstä kirjoitustöissä”. Näkyikö koneen jälki kirjoitusotteessa? Veikkaan, että useimmat eivät ajatelleet lukevansa tekoälyn tekemää tekstiä. Tai eivät olisi ajatelleet vielä muutama kuukausi sitten.
Suhteemme teksteihin saattoi muuttua historiallisella tavalla marraskuun lopussa 2022, kun OpenAI:n kehittämä ChatGPT julkaistiin avoimeen käyttöön. Uusi tekoäly nousi nopeasti maailmanlaajuiseksi puheenaiheeksi, ja hyvästä syystä. ChatGPT lupaa paljon ja lunastaakin lähes yhtä paljon. Sille voi antaa pureskeltavaksi vaikkapa artikkelin luonnoksen tai somepäivityksen raamit ja kone takoo käden käänteessä melkein moitteetonta tekstiä.
Tekstintuottajan näkökulmasta ChatGPT vaikuttaa suorastaan ihmeeltä. Ja monien muidenkin näkökulmasta: jo ensimmäisen viikon aikana ChatGPT houkutteli miljoona rekisteröitynyttä käyttäjää. Muutama päivä lanseerauksen jälkeen esimerkiksi The New York Times kiirehti julistamaan ChatGPT:n maailman parhaaksi tekoälypohjaiseksi keskustelubotiksi. (1)
ChatGPT:n toiminta perustuu tilastollisten todennäköisyyksien hyödyntämiseen ja koneoppimiseen. Tekoälyn algoritmi siis rakentaa lauseet ja kappaleet sana kerrallaan päätellen, mikä sana todennäköisesti ja valtavan datamassan perusteella saattaisi sopia edellä olevaan tekstiin. Algoritmi myös kehittyy ja oppii jatkuvasti paremmaksi arvaajaksi. Tällä toimintaperiaatteella ChatGPT suoriutuu tietynlaisista kirjoitustehtävistä aivan kelvollisesti. Esimerkiksi tiedotteen kirjoittaminen tai ainakin luonnostelu käy ripeästi muutaman ranskalaisen viivan pohjalta.
Toki ChatGPT voi olla myös väärässä – siltä voi kysyä asioita, mutta vastausten paikkansapitävyyden suhteen vastuu siirtyy ihmiselle. Lisäksi sen toiminta perustuu internetistä irti kytkettyyn tietokantaan, joka ulottuu vuoteen 2021.
ChatGPT ei ole ensimmäinen eikä kehittynein tekoäly, mutta sen antaminen kaiken kansan käyttöön on tehnyt ChatGPT:stä pitkälti synonyymin koneälylle. Puolivalmiin algoritmin tehtävä on ennen kaikkea vilauttaa suurelle yleisölle, mikä kaikki on tekoälyllä mahdollista mutta ei kaikilta osin tyydyttävästi vielä saatavilla.
ChatGPT: Vuoden onnistunein markkinointioperaatio
Puutteineenkin ChatGPT on vauhdittanut aika tavalla keskustelua tekoälyn mahdollisuuksista. Ympäri maailman tapahtuva laineilu koneälyn ympärillä sataa suoraan OpenAI:n laariin – itse asiassa ChatGPT:n julkaisu on yksi vuoden 2022 suurimmista ja onnistuneimmista markkinointioperaatioista.
ChatGPT ei ole ensimmäinen eikä kehittynein tekoäly, mutta sen antaminen kaiken kansan käyttöön on tehnyt ChatGPT:stä pitkälti synonyymin koneälylle. Puolivalmiin algoritmin tehtävä on ennen kaikkea vilauttaa suurelle yleisölle, mikä kaikki on tekoälyllä mahdollista mutta ei kaikilta osin tyydyttävästi vielä saatavilla. Monet nykyisen ChatGPT:n puutteista korjaantunevat pian, sillä OpenAI on kehittämässä uutta, monin verroin pystyvämpää GPT-4-tekoälyalgoritmia.
Ja kuten todettua, OpenAI ei ole yksin kehittämässä sisällöntuotantoon sopivaa tekoälyä. Myös Googlen kehittämä LaMDA-tekoäly on yhtiön ilmoituksen mukaan samanlaisiin tehtäviin kykenevä. (2) LaMDA:aa ei vielä ole julkaistu avoimeen käyttöön, mutta tuskinpa lanseerausta tarvitsee kauan odottaa. Ja epäilemättä vastaavia tekoälyjä tulee saataville myös muilta.
Kone kirjoittaa, ihminen luo
Jo nyt nähdään, että suhteemme tekstiin on muuttunut. Enää emme ensi vilkaisulla voi olla varmoja, onko lukemamme teksti koneen vai ihmisten kirjoittama. Kun kone suoriutuu monenlaisista kirjoitustehtävistä muutamassa sekunnissa, tullaan isojen kysymysten äärelle. Onko kirjoittaminen vain kaavoihin kangistunutta kielipeliä, jota voidaan toisintaa ja korvata algoritmeilla? Onko tosiaan niin, että laadukkaaseen kirjoittamiseen riittää jatkuva aiempaan tekstimateriaaliin viittaaminen ja sen uudelleen järjestäminen?
Vai onko kirjoittaminen pohjimmiltaan jotain ihan muuta? Onko kirjoittaminen ajattelua, synteesien tekemistä, yllättävien näkökulmien löytämistä? Uuden luomista ja suurien kokonaisuuksien suunnittelua osana muuta viestintää.
Niin haluaisin uskoa. Paitsi sisällön merkityksellisyyden, myös puhtaasti muodon kautta katsottuna meillä kirjottajilla on muutama ässä hihassa. Sumea logiikka ja selittämättömällä tavalla tyydyttävät sanavalinnat, sääntöjä rikkovat lauserakenteet ja muut kielelliset erikoisuudet ovat inhimillisiä vahvuuksiamme, jotka tekevät teksteistä mielenkiintoisempia. Vinkeään rosoisuuteen ei kone näytä taipuvan.
Kuten ChatGPT viisaasti totesi tämän artikkelin alussa: tekoäly ei välttämättä pysty tuottamaan laadukasta sisältöä ja korvaamaan ihmistä.
Tätä ennen kone tosin sanoi: vielä.
Lähteet:
- The New York Times: The Brilliance and Weirdness of ChatGPT. https://www.nytimes.com/2022/12/05/technology/chatgpt-ai-twitter.html
- LaMDA: our breakthrough conversation technology. https://blog.google/technology/ai/lamda/
Tulus on tukenasi myös tekoälyn hyödyntämisessä!
